Suvun historiaa
Martinin perhe Norjassa
Martin (Andersen) Lillebergin, e. Klockerud (20.1.1851 - 12.10.1929) perhe oli lähtöisin Fetsundista, Oslon lähistöltä Norjasta. Äiti Karen Olsdatter syntyi 1825 ja isä Anders Evensen 1821. Naimisiin he menivät 1850. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista Martin oli vanhin.
Aluksi he asuivat Klockerud- nimisellä tilalla. 1854 he tekivät ns. Huusmandscontract - sopimuksen Lillebergin tilasta Ole Bårdsen (Baalsen) Vilbergin kanssa. Huusmandscontract- sopimuksen mukaan Anders sai useiden muiden kylän pienviljelijöiden tapaan työpalkaksi 12 skillinkiä päivässä kesällä ja 8 talvella. Evensen, Bårdsen ja todistajana ollut Ole Tostmsen Klokkerud allekirjoittivat sopimuksen «med iholdt pen«, mikä tarkoittaa, että he eivät itse osanneet kirjoittaa nimeään vaan tarvitsivat siinä apua. Toinen todistaja O. Huseby (på Løken) on ilmeisesti allekirjoittanut itse. Vuonna 1875 he sitten ostivat Carl Olsen Vilbergiltä Søndre Lilleberg- tilan. Anders työskenteli myös Fetsund Lenser- puunkäsittelyasemalla.
Perheen muut lapset olivat Edvard, Ole, Gunerius, Anton, Ole, Karl ja Ludvig. Äiti kuoli jo 46 vuoden iässä 1871. Isä meni uusiin naimisiin ja sai vaimonsa Karoline Enersdatterin kanssa yhden lapsen, Kajan. Martinin isä kuoli 1886.
Martinin perhe Suomessa
Martin syntyi Norjassa, mutta muutti myöhemmin Suomeen metsätöihin. Hän perusti perheen ja sai vaimonsa Priitta Sofia Koivupalon (6.1.1852 - 26.12.1894), kanssa yhdeksän lasta. He asuivat Jaatilassa Lauantairannalla nykyisen Rannantien varrella.
Priitta Sofian kuoleman jälkeen Martin avioitui Elsa Kristiina Lintula (11.7.1869 - 27.9.1926) kanssa. Elsan äiti Kreeta Sofia Takkunen syntyi 1829 ja isä Olli Lintula (ent. Frantti) vuonna 1835. Elsan vanhemmat ryhtyivät viljelemään Jaatilan kylän Lintulaa vuonna 1859. Perheen muut lapset olivat Riitta Maria, Riitta Maria, Kreeta Matilda , Kreeta Sofiaja Matilda Karoliina. Elsan isä kuoli vuonna 1894 ja äiti 1912.
Elsa ja Martin asuivat Jaatilassa Lintulassa ja he saivat kuusi lasta. Martin oli aluksi Norjan kansalainen, mutta muuttui v. 1911 - 1920 kirkonkirjassa Suomen kansalaiseksi ja sukunimeksi koko perheelle tuli Lilleberg.
Fetsund ja Fet’n kunta
Martin Lilleberg oli kotoisin Fetsundista, Norjasta. Fetsund sijaitsee Fet’n kunnassa 30 km Oslosta koilliseen. Fet - nimi tulee muinaisnorjan sanasta 'feet', joka tarkoittaa paikkaa, jossa ruoho ja vesi kohtaavat. Kunnan läpi virtaa Norjan pisin joki Glomma, mikä onkin antanut seudulle oman leimansa.
Puun uitto oli tärkeä paikkakunnalle jo 1600- luvulta lähtien. Uitto kasvoi erityisesti 1850-luvulla. 1861 perustettiin Fetsund Lenser, puunkäsittelyasema, jonne puita uitettiin Glomma - jokea pitkin ja jossa ne sitten kerättiin, lajiteltiin ja kuljetettiin eteenpäin. Fetsund Lenser oli lajissaan yksi Norjan suurimpia ja tärkeä työnantaja seudulla. Myös Martinin isä Anders Evensen Lilleberg työskenteli siellä. Enimmillään työntekijöitä oli 300. Nykyisin Fetsund Lenser toimii museona.
Kunnassa asuu tällä hetkellä n. 11 000 ihmistä. Alueella sijaitsee Øyeren - järvi, joka on yksi Norjan suurimmista järvistä. Se on erityisen tunnettu lukuisista kalalajeistaan ja harvinaisista linnuistaan.
Elsa Kristiina Lintulan/Lillebergin esivanhempia:
Sursill l. Ångerman Erik, mahtava talonpoika ja lautamies Uumajasta. s. 1490. Puoliso Bure, Dordi Andersintytär s. 1500. Useita lapsia joista viisi muutti Suomeen
Westzynthius Henricus Nicolainpoika Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra s. 1569, Pietarsaari. Puoliso Catarina Erichintytär s. Uumaja k. Pohjanmaalla.
Westzynthius Anna Henricuksentytär. Puoliso Nurcherus l. Nurkka, Simon Johaninpoika, Isonkyrön kirkkoherra k. n. 1604, Isossakyrössä.
Nurkka Daniel Simoninpoika, Oulun nimismies s. 1587 k. 1627, Oulussa. Puoliso Maria Reyer Arboga Ruotsi k. 1651 ( suku ehkä lähtöisin Hollannista. Alkuperäinen nimi aatelisluettelos-sa Reiher)
Nurkka l. Nuckerus l. Anglenius Daniel Danielinpoika, Pudasjärven kirkkoherra s. 1628 Oulussa k. 1685 Pudasjärvellä. Puoliso Cataja l. Enqvist Catharina Mathiaksentytär s. 1628 k. 1690 Pudasjärvellä.
Anglenius Catharina Danielintytär s. 1660 k. 1694. Puoliso Keckman, Johan Olofinpoika, Pudasjärven kirkkoherra s. 1657 k. 1707, Pudasjärvellä.
Keckman Brita Johanintytär s. 1683 k. 1758. Puoliso Granroth Sigfrid, Kuusamon nimismies s. 1683 k 1771.
Johan Granroth, Kuusamon nimismies ja pitäjän kirjuri, s. 1711 Kuusamo Possunkylä k. 1744, Kuusamon kirkonkylä, 33 vuotta. Vaimo Fellman Sophia.
Granroth Britha s. 1739 k. 1808 Rovaniemi. Puoliso Korkalo, Michel s. 1735, Tervola, Koivu k. 1776, jäi metsässä kaatuvan puun alle.
Korkalo Sophia Michelintytär s. 1769 k. 1856, Rovaniemen Muurolassa. Puoliso Davidila l. Kar-vo Erich Erichinpoika s. 1759 k. 1833.
Davidila Brita Erichintyttö s. 1804 Muurolassa k. 1882 Jaatilassa. Puoliso Takkunen Pehr s. 1807 Jaatilassa k. 1888 Rovaniemellä.
Takkunen Greta Sofia s. 1829 Jaatilassa k. 1912 Jaatilassa. Puoliso Lintula l. Frantti Olof s. 5.12.1835 Tervola, Koivu k. 1894 Jaatilassa.
Lilleberg e. Lintula Elsa Kristiina s. 11.07.1868 k. 02.09.1926 Jaatilassa. Puoliso Martin Ander-sen Klockerud l. Lilleberg s. 20.01.1851 Fetsund, Norja k. 12.10.1929 Jaatilassa. Lapset: Väinö Ilmari, Olli Vilho ,Toivo Johannes, Sofia Elina, Ilma Kristiina, Helli Maria
Granroth Britha
Granroth Brithan äiti Sophia Fellman oli Esais Fellman Esaiaksenpojan tytär. Esaijas Fellman oli Kemijärven kappalainen 1700 –luvulla. Esaijas Fellman vanhempi oli myös Kemijärven kappalainen, joka on haudattu Kemijärven kirkon lattian alle ja säilynyt muumioituneena. Esaijas Fellman sr. oli kuuluisa lappalaisten ”käännyttäjä”. Pyhänkasteen lampi on saanut nimensä siitä, että Esaija kastoi siellä aikoinaan suuren määrän lappalaisia yhdellä kertaa. Esaijas Fellman sr. isä oli myös pappi Mansvetus Fellman, joka toimi Paltamon ensimmäisenä kirkkoherrana, tosin saaden potkut tästä työstä. Mansvetus itses oli Sotkamon kappalainen 1610-16. Iin kirkkoherra isänsä jälkeen 1616-20. Paltamon kirkkoherra 1620-28. Sotkamon saarnaaja, kirkkoherra 1630-51. Paltamon seurakunnan historia ja Sotkamon Historia kertoo: Oli Paltamon ensimmäinen kappalainen lyhyen aikaa ennen kuin siirtyi v. 1616 Iin kirkkoherraksi. Kirkkoherrana Paltamossa oli tuolloin Benedictus Mathaei Petraeus 1614-1615, jonka pitäjäläiset ahdistivat pois, nimittäen "varsa-Pentiksi" koska oli perinyt varsoistakin karjakymmenykset.
Fellman tuli Iistä takaisin Paltamon kirkkoherraksi v 1620-1628, Simon Frosteruksen jälkeen (kirkkoherra 1616-1620). Vaikka Fellman onkin mainittava Paltamon kirkkoherroista ensimmäisenä, joka kunnostautui kansanperinteen tallentajana, olivat hänen pappisansiot vähemmän mairittelevia. Hänen mainitaan nimittäin olleen "juoppo, taikuri ja suuri narri". Tapojensa takia hänet erotettiin virasta Paltamossa v. 1628, mutta kahden vuoden jälkeen hänestä tuli Sotkamon oma pappi. Aluksi hän toimi Sotkamossa saarnaajana, mutta 1647 hänestä tuli ensimmäinen Sotkamon kirkkoherra. Hän alkoi jo olla huonokuntoinen ja viimeistään vuoden 1651 alkukesällä pitäjän ensimmäinen kappalainen Erik Cajanus hoiti kirkkoherran tehtäviä. Turusta oli tullut määräys että Cajanus saisi kirkkoherran tehtävän heti Fellmanin kuoltua. Felmannista sanotaan (ilmeisesti 1641) tämän asuneen jo kymmenen vuotta Sotkamonkylässä kyyhöttäneen pienen saarnashuoneen vieressä ja perheeseen kuului vaimo ja kaksi palvelijaa
Suomen Kuvalehden artikkeli 19.11.1932.
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana)
